Tästä se lähtee!

Öm. Tein blogin.

Ei, se ei ollut kovin vakuuttava aloitus. Ehkä mun pitäisi kertoa itsestäni jotain?

Olen Karoliina Karo, 15-vuotias nisäkäs Espoosta. Perheeseeni kuuluu vanhemmat, kaksi isosiskoa (18 ja 21) sekä isoveli (19). Olen ruskeahiuksinen ja -silmäinen, 179-senttinen ja likinäköinen. Soitan harmonikkaa ja juoksen. Luen, kirjoitan ja valokuvaan. Minulla on monta hoitokoiraa, mutta ei yhtään omaa. Olen Harry Potter -fani ja minulla on obsessio esitelmien pitämiseen Burkina Fasosta. Joskus syön raakoja herkkusieniä dipattuna piimään.

En ole kovin hyvä keromaan itsestäni. Sen kyllä ehkä huomaakin tästä. Muuten mä kyllä osaan kirjoittaa ihan hyvinkin.

Ihan aito haitarinsoittotilanne - siis mä oikeesti harjoittelinkin joskus! Mitä?!

Mä siis harrastan haitarinsoittoa, yhdeksän ja puoli vuotta nyt kasassa. En silti ole mikään erityisen hyvä, koska en panosta. Sori vaan. Käyn myös juoksemassa ja salilla, luen kirjoja, kirjoitan, valokuvaan ja niin päin pois. Myös pitkät Frendit-maratonin siskon kanssa kuuluvat kategoriaan asiat, joita harjoitan säännöllisesti.

Tärkein harrastukseni on koirat. Teen nyt heti kättelyssä selväksi, että ei - minulla ei ole omaa koiraa. Pyörin kuitenkin paljon lähistön koirien kanssa, oon kerännyt ihan valtavan hoitokoira-armeijan tästä läheltä. Lisäksi ollaan Opaskoirakoulun vapaaehtoislistoilla, ja sieltä meillä käy aina välillä koiria hoidossa. Tärkein hoitokoirani on Bruno, joka asuu tuossa korttelin toisella puolella. Se on tosi rasittava ja ihan kauhea, mutta silti maailman paras. Brunon kanssa harrastetaan rally-tokoa.

Mulla on ihan kivoja kavereita myös. Ei, on ne maailman parhaita nekin. Oon Tapiolan koulussa, jossa on maailman parhaat tyypit. Ja on mulla hovikuvaaja yksi parhaista ystävistä tässä melkein naapurissakin. Myös mun isoskoulutuksessa on mieletöntä porukkaa. En tiedä, mitä kavereista pitäisi kertoa. Harmi.

Bruno tähän väliin - on se hieno!

Konfismuistoja (250415), yleensä en ole lainkaan näin... pukeutunut

 Mitäs vielä? Oon mä joskus aikaisemminkin blogia kirjoittanut. Save My Soul -nukkeblogi oli pystyssä pari vuotta sitten aika pitkään (moi vaan jos joku mut sieltä muistaa), ja joitain perusblogikokeilujakin on ollut - tosin ei koskaan kovin pitkään. Jospa tää vaikka kestäisi, tiedäpä sitä.

Pointsit sulle, jos jaksoit lukea koko aloituspostaukset. Saa nähdä, mitä tästä vielä seuraa. Tervetuloa mukaan tälle matkalle!